Suomessa rekisteröityjen henkilöautojen teknisten tietojen analyyseja 2024

Autoista on tullut viime vuosina entistä painavampia ja tehokkaampia, mutta samalla vähäpäästöisempiä. Vai onko...ja miten suuria muutokset ovat olleet? Missä päin Suomea ajetaan kaikkein saastuttavimmilla tai kaikkein vanhimmilla autoilla?

Traficom julkaisee ylläpitämänsä liikenneasioiden rekisterin tietoja avoimena datana, ja sieltä on löydettävissä vastaukset mm. yllä mainittuihin kysymyksiin. Alla olevat analyysit perustuvat em. Traficomin julkaisemiin tietoihin. Analyysien pohjana oleva data on ajankohdalta 30.6.2024, ja aineistoa on käytetty Traficomin avoimen datan lisenssin mukaisesti.

Suoritetut analyysit ovat:

Tein vastaavia analyyseja vuonna 2014 kun Traficom avasi ajoneuvorekisterin tietoja ensimmäisen kerran julkiseen käyttöön. Nämä vanhemmat analyysit löytyvät täältä.

Aineiston muokkaustoimenpiteet

Analyyseissa käytetty aineisto on tilanteesta 30.6.2024, ja se on poimittu Traficomin sivuilta 23.9.2024. Alkuperäinen aineisto sisälsi 5.373.623 tietoriviä. Näistä analyyseihin poimittiin vain henkilöautot (ajoneuvoluokat M1 ja M1G). Datassa on myös ajoneuvoryhmä-kenttä, joka tarkentaa ajoneuvoluokat-kentän tietoja. Ajoneuvoryhmä-kentän perusteella tietoja rajattiin siten, että mukaan tuli ajoneuvot, joilta tarkempi ajoneuvoryhmä-tieto puuttui, sekä ajoneuvoryhmiin 21 (Museoajoneuvo) ja 26 (Maastohenkilöauto) kuuluvat ajoneuvot.

Em. rajauksilla analyysien pohjana olevaan dataan jäi 2.779.569 ajoneuvoa.

Tämän jälkeen joihinkin avainkenttiin yhdistettiin Traficomin avoin data -sivulta löytyvän "Aineistokuvaus ja muuttujaluettelo" -tiedoston avulla kenttien sanallisia selityksiä (esim. ajoneuvon käyttökunnan nimi kuntakoodin perusteella).

Ajoneuvorekisterin data on peräisin hyvin pitkältä ajanjaksolta, ja tiedot sisältävät jonkin verran virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia. Ajoneuvon merkkien osalta tyypillistä on mm. se, että datassa sama automerkki voi olla kokonaan isoilla kirjaimilla kirjoitettuna tai vain ensimmäinen merkki isolla (esim. FORD ja Ford). Isoihin kirjaimiin liittyvät eroavaisuudet on näissä analyyseissa yhdistetty siten, että ensin kaikkien automerkkien kirjoitusasu on muutettu muotoon, jossa ensimmäinen kirjain on iso kirjain ja muut kirjaimet pieniä. Tämän jälkeen alkujaan eri kirjoitusasun omaavat automerkit on yhdistetty yhdeksi automerkiksi.

Lisäksi datassa on useita automerkkejä, joiden kirjoitusasut ovat olleet erilaisia, mutta ovat todennäköisesti samaa automerkkiä edustavia (esim. Volkswagen ja VW tai Ford, Ford Taunus, Ford-CNG-Technik jne.). Näiden osalta on tehty seuraavat yhdistelyt:

Em. automerkkien muokkaustoimenpiteiden jälkeen aineistoon jäi 435 automerkkiä

Dataan sisältyy myös tietoja automalleista, mutta näiden mallimerkintöjen tiedot ovat hyvin kirjavia mistä johtuen tehtyihin analyyseihin ei sisälly automallikohtaisia analyysejä.

Aineistossa on myös paljon puutteita. Esim. ajoneuvon käyttöönottopäivätieto puuttui 85.105 riviltä. Autojen hiilidioksidipäästötietoja (Co2) on alettu keräämään vasta viime vuosina, mistä johtuen päästötieto luonnollisesti puuttuu merkittävältä osalta autoista (371.767 kpl). Päästöjen analysointia vaikeuttaa myös viime vuosina tehty siirtymä NEDC-mittaustavasta WLTP-mittaustapaan. Puuttuvat tiedot on pyritty huomioimaan analyyseissa siten, että kuhunkin analyysiin on poimittu vain ne tietorivit, joista analysoitava tieto löytyy.

Muista mahdollisista aineiston muokkaustoimenpiteistä on kerrottu analyysikohtaisesti.

1. Henkilöautojen lukumäärät vuosikymmenittäin, merkeittäin ja käyttövoimittain

Analyyseissä käytettyyn aineistoon sisältyi 2.779.569 henkilöautoa. Näistä vanhin, josta löytyi tiedoista käyttöönottopäivä, oli v. 1907 käyttöönotettu Cadillac Modell K Runabout With Buggy Top. Nettotehoa kyseisessä autossa on 10 hv, ja käyttökunnaksi on merkitty Porvoo.

Tilanteessa 30.6.2024 eri vuosikymmeninä käyttöönotettujen Suomessa liikennekäytössä olleiden autojen lukumäärät jakautuvat seuraavan kuvaajan mukaisesti.

Eri automerkkejä oli liikennekäytössä 435 kappaletta aineiston muokkaustoimenpiteet -kappaleessa mainittujen automerkkien muokkaustoimenpiteiden jälkeen tarkasteltuna. Tähän lukumäärään sisältyy vielä lukuisa määrä automerkkejä, jotka on esim. merkitty ajoneuvorekisteriin virheellisesti, ja jotka saattavat olla samaa merkkiä kuin jokin toinen eri merkiksi rekisterissä merkitty ajoneuvo.

Kolmekymmentä yleisintä liikenteessä olevaa automerkkiä on esitetty seuraavassa taulukossa.

Yleisin Suomen teillä liikkuva automerkki on Toyota n. 400 tuhannella autolla. Ero seuraavaksi yleisimpään Volkswageniin oli selvä, sillä Volkswageneita löytyi 291.318 kappaletta. Kolmen kärjen täydentää Volvo 257.518 autolla. Viimeisenä top 30 -listalle mahtuu Porsche 7.395 yksilöllä.

Liitteenä olevissa taulukoissa on listattu kaikki automerkit aakkosjärjestyksessä ja autojen lukumäärän mukaan.

Taulukko 01-02: Henkilöautot merkeittäin autojen lukumäärän mukaan

Taulukko 01-03: Henkilöautot merkeittäin aakkojärjestyksessä

Tarkasteltaessa sitä, että kuinka paljon Suomen teillä liikkuu eri käyttövoiman omaavia henkilöautoja, tilanne näyttää seuravalta:

Bensiinkäyttöisia autoja on siis n. 72 % kaikista henkilöautoista, ja dieselkäyttöisiä puolestaan n. 24 %. Sähkökäyttöisten henkilöautojen osuus on 3,6 % (99.287 kpl).

2. Henkilöautojen päästöjen kehitys vuosittain

Miten henkilöautojen Co2-päästöt ovat kehittyneet viime vuosina?

Päästöjen mittaustavan (NEDC => WLTP) muutoksesta johtuen päästöjen kehityksen analysointi on haastavaa. Ajoneuvorekisterissä on osalle autoista molemmat päästötiedot. Lisäksi sekä NEDC-, että WLTP-päästötiedoille on kaksi eri tietokenttää Traficomin tiedoissa. Näistä toinen tietokenttä sisältää tiedon "CO2 Yhdistetty", ja toinen "CO2 Painotettu, yhdistetty". Näissä analyyseissa on em. tiedot on yhdistetty siten, että mikäli autolta on löytynyt "CO2 Yhdistetty" -tieto, niin sitä on käytetty analyysien pohjana. Mikäli "CO2 Yhdistetty" -tietoa ei löytynyt, mutta "CO2 Painotettu, yhdistetty" -tieto löytyi, niin analyyseissä käytettiin sitä tietoa auton CO2-päästöarvona.

"CO2 Yhdistetty" NEDC-päästötieto löytyi 2.166.101 henkilöautolta eli 78 % kaikista henkilöautoista. "CO2 Yhdistetty" WLTP-päästötieto löytyi puolestaan 372.113 autolta, mikä on 13 % koko henkilöautokannasta. Päästötietoja on lähinnä 2000-luvulla käyttöönotetuista autoista, joten päästöanalyysit on tehty tällä vuosituhannella käyttöönotetuista autoista.

Oheisessa taulukossa ja kuvaajassa on esitetty henkilöautojen Co2-päästöjen kehitys vuosien 2000-2024 välillä. Analyysi on tehty auton käyttöönottovuoden perusteella. WLTP-mittaustapaan siirryttiin v. 2018, ja siitä alkaen NEDC-päästötieto puuttuu suurelta osalta autoista. Taulukossa ja kuvaajassa on esitetty NEDC-päästöt vuosilta 2000-2017 ja WLTP-päästötiedot vuosilta 2018-2024. Taulukossa ja kuvaajassa on huomioitu myös kunakin vuonna käyttönotetut sähköautot, joiden norminmukainen päästöarvo on 0 g/km.

Keskimääräiset NEDC-päästöt v. 2000 käyttöönotettujen henkilöautojen osalta olivat 188 g/km. Vuosien 2000 ja 2007 välillä ei tapahtunut merkittävää nimellispäästöjen pienenemistä, mutta vuosien 2007 (183 g/km) ja 2008 (168 g/km) päästöissä tapahtui merkittävä hyppäys alaspäin. Suomessa otettiin käyttöön päästöpohjainen henkilöautojen rekisteröintivero vuoden 2008 alussa, ja näyttää siltä, että tuossa vaiheessa myös autojen päästölukemat alkoivat alenemaan merkittävästi.

Keskimääräiset NEDC-päästöt alenivat selvästi 2008 ja 2017 välillä ollen vuonna 2017 115 g/km.

Kun vuonna 2018 siirryttiin WLTP-mittaustapaan, niin norminmukaisissa keskimääräisissä Co2-päästöissä tapahtui hyppäys ylöspäin (v. 2017 115 g/km, v. 2018 129 g/km). Kun tarkastellaan WLTP-päästöjen kehitystä vuodesta 2018 alkaen, niin voidaan todeta henkilöautojen nimellispäästöjen pienentyneen tarkasteluvälillä merkittävästi vuoden 2018 arvosta 129 g/km vuoden 2024 arvoon 67 g/km.

WLTP-päästöjen hyvä kehitys on kuitenkin kääntynyt negatiiviseksi vuonna 2024, jolloin keskimääräiset WLTP-päästöt olivat siis 67 g/km kun ne olivat v. 2023 59 g/km. Tärkein tätä selittävä tekijä lienee se, että sähköautojen markkinaosuus on pienentynyt vuonna 2024. Vuonna 2023 käyttöönotettujen autojen osalta sähköautojen osuus kaikista autoista, joista löytyi WLTP-päästötieto, oli 36 %. Vuonna 2024 vastaava luku oli 28 %.

Miten kuva päästöjen kehityksestä muuttuu jos tietoja tarkastellaan käyttövoimakohtaisesti? Oheisessa taulukossa on esitetty henkilöautojen keskimääräisten päästöjen kehitys päästövoimittain (bensiini ja diesel) 2000-luvulla. Tässäkin kuvaajassa päästöinä käytetty NEDC-päästöjä v. 2000-2017 ja WLTP-päästöjä v. 2018-2024.

2000-luvun ensimmäisinä vuosina käyttöönotettujen dieselkäyttöisten autojen norminmukaiset päästöt olivat alhaisemmat kuin bensiinikäyttöisillä autoilla (esim. v. 2000 172 g/km vs. 190 g/km). Tilanne kuitenkin muuttui siten, että vuodesta 2005 alkaen käyttöönotettujen bensiinikäyttöisten henkilöautojen päästöt ovat olleet joka vuosi keskimäärin alhaisemmat kuin dieselkäyttöisten henkilöautojen.

Uuden WLTP-mittaustavan käyttöönotto v. 2018 alkaen on korostanut eroa selvästi. Vuonna 2017 NEDC-päästötiedon mukaan bensiinikäyttöisten autojen norminmukainen Co2-päästö oli 14 g/km alhaisempi kuin dieselautojen, mutta siiryttäessä WLTP-mittaustapaan seuraavana vuonna, ero oli venähtänyt selvästi ollen 35 g/km. Vuonna 2024 ensirekisteröityjen bensiinikäyttöisten henkilöautojen keskimääräinen norminmukainen Co2-päästö oli 92 g/km kun vastaava luku dieselautoilla oli 138 g/km.

WLTP-päästömittaukseen siirtyminen näyttää lukujen valossa suosivan bensiiniautoja dieselkäyttöisiin autoihin verrattuna norminmukaisia nimellispäästöjä tarkasteltaessa. Päästöjen ero käyttövoimien välillä on kasvanut WLTP-mittaustapaan siirtymisen jälkeen Yksi mahdollinen selittävä tekijä tähän on se, että käyttöönotettujen dieselautojen keskimääräinen koko ja paino on saattanut kasvaa enemmän kuin bensa-autojen, ja sitä kautta päästöt eivät ole kehittyneet niin suotuisasti kuin bensiiniautoilla, joiden myynti puolestaan on saattanut keskittyä kohti pienempiä autoja.

3. Henkilöautojen päästöt ja niiden kehitys merkeittäin

Oheisessa taulukossa on esitetty henkilöautojen keskimääräiset päästöt automerkeittäin v. 2000-2024 niiden automerkkien osalta, joilta päästötieto löytyi vähintään tuhannelta autolta. Taulukossa on huomioitu NEDC-päästöt vuosilta 2000-2017 ja WLTP-päästöt vuosilta 2018-2024. Taulukossa on esitetty myös kunkin automerkin kohdalla niiden autojen lukumäärä ja osuus joiden käyttövoima on sähkö.

Pelkästään sähköautoja valmistavat Tesla ja Polestar muodostavat kärkikaksikon vähäpäästöisimpinä automerkkeinä, molempien keskimääräiset nimellispäästöt ovat 0 g/km. Kolmantena on MG (6 g/km), jolla suurin osa autoista on täyssähköautoja. Neljäntenä on Cupra (49 g/km), tämäkin valmistaja, jolla merkittävä osa autoista on sähkökäyttöisiä.

Mielenkiintoinen havainto top-10:ssä on se, että vaikka Mitsubishi-merkillä täyssähköautojen osuus oli vain 0,1 % kaikista Mitsubisheistä, niin se oli silti sijalla 7. kaikista merkeistä (ka. 118 g/km).

Yleisimpien automerkkien osalta Skoda oli sijalla 10. (127 g/km), Volkswagen 13. (134 g/km), Toyota 16. (138 g/km), Ford 20. (142 g/km), Mercedes-Benz 22. (144 g/km) ja Volvo 28. (149 g/km).

Miten eri merkkien päästöt ovat kehittyneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana? Oheisessa kuvaajassa on esitetty normipäästöjen kehitys automerkeittäin siten, että automerkin keskimääräisiä päästöjä on verrattu v. 2003 käyttöönotettujen ja v. 2023 käyttöönotettujen autojen välillä. Vuoden 2003 päästölukemana on käytetty NEDC-päästöjä, ja vuoden 2023 osalta WLTP-päästöjä. Kuvaajassa on mukana automerkit, joilta löytyi päästötietoa vähintään 50 autolta kumpanakin vuonna. Tällaisia automerkkejä löytyi 26 kpl. Automerkit on järjestetty kuvaajassa päästöjen kehityksen mukaiseen paremmusjärjestykseen.

Alla on vastaavat tiedot taulukkomuodossa.

Kokonaisuutena tarkastellen henkilöautojen norminmukaiset Co2-päästöt ovat pienentyneet merkittävästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Tarkastelussa mukana olleen 26 automerkin nimellispäästöt ovat pienentyneet keskimäärin 119 g/km vaikka tässä välissä on siirrytty nimellispäästöjä nostaneeseen WLTP-mittaustapaan.

Yksittäisistä automerkeistä eniten päästöjään on pienentänyt Porsche, jonka keskimääräiset NEDC-päästöt vuonna 2003 käyttöönotettujen autojen osalta olivat 306 g/km, kun sen keskimääräiset WLTP-päästöt v. 2023 olivat 35 g/km eli pudotusta oli peräti 280 g/km. Toiseksi suurin päästöjen pudottaja oli Jeep (-248 g/km), ja kolmantena Land Rover (-243 g/km).

Vähiten päästöjään olivat pienentäneet Suzuki (-60 g/km), Subaru (-63 g/km) ja Honda (-65 g/km). Myös markkinajohtaja autojen lukumäärässä eli Toyota oli vähiten päästöjään pienentäneiden joukossa, sijalla 22/26 (-77 g/km). Valtamerkeistä parhaimmistoa puolestaa olivat Volvo viidennellä sijallaan (-192 g/km), ja Mercedes-Benz sijalla 7. (-170 g/km).

4. Henkilöautojen keskimääräiset päästöt kunnittain

Seuraavaksi tarkastellaan henkilöautojen keskimääräisiä päästöjä autojen kotikuntien mukaan. Kaikissa kuntakohtaisissa päästöanalyyseissä keskimääräiset päästöt on laskettu vuosien 2000-2017 NEDC-päästöjen ja vuosien 2018-2024 WLTP-päästöjen perusteella.

Tarkastellaan ensin keskimääräisiä päästöjä jättämällä tarkastelusta pois aivan pienimmät kunnat. Seuraavassa vertailussa on esitetty keskimääräiset kuntakohtaiset päästöt niissä kunnissa, joissa päästötieto löytyi vähintään 50 autolta. Ensin 30 parasta kuntaa tällä tavalla mitattuna.

Pääkaupunkiseudun ja sen lähialueen kunnat hallitsevat tätä tilastoa. Pienipäästöisimmät autot ovat Kauniaisissa (109 g/km), kakkossijalla on Espoo (116 g/km), ja kärkikolmikon täydentää Kirkkonummi (123 g/km).

Entäpä sitten kunnat, joissa liikutaan suuripäästöisimmillä autoilla. Alla olevassa taulukossa ovat kunnat, joista löytyi vähintään 50 auton päästötieto, ja joissa keskipäästöt olivat suurimmat.

Kun jätetään huomioimatta autot, joiden kotikunta on tuntematon, niin suuripäästöisimmät autot liikkuvat Taivalkoskella (163 g/km), Tohmajärvellä (162 g/km) ja Lieksassa (162 g/km). Päästöjen erot kolmenkymmenen suuripäästöimmän kunnan välillä ovat kuitenkin hyvin vähäiset.

Seuraavassa taulukossa on tiedot keskimääräisistä päästöistä autojen lukumäärällä mitattuna suurimmista kunnista (30 suurinta).

Liitteenä olevissa taulukoissa on tiedot kaikkien kuntien henkilöautojen keskimääräistä päästöistä aakkojärjestyksessä ja päästöjen mukaan järjestettynä.

Taulukko 04-04: Henkilöautojen päästöt kunnittain aakkosjärjestyksessä

Taulukko 04-05: Henkilöautojen päästöt kunnittain päästöjen mukaisessa järjestyksessä

5. Henkilöautojen tehojen kehitys vuosittain

Henkilöautojen keskimääräisen nettotehon voisi olettaa kasvaneen vuosien varrella. Pitääkö tämä paikkaansa?

Eri vuosikymmeninä käyttöönotettujen henkilöautojen keskimääräinen nettoteho hevosvoimina on kehittynyt oheisen kuvaajan ja taulukon mukaisesti.

1900-luvun alkuvuosikymmenien autoja ei ole enää kovin paljoa liikenteessä, mutta niiltä osin kun esim. 1920-luvulla käyttöönotettuja autoja löytyy Traficomin tiedoissa, niin niiden keskimäärinen nettoteho hevosvoimina oli 36 hv.

Keskimääräiset nettotehot nousivat 1980-luvulla saakka, jolloin se oli 137 hv. Siitä tuli sitten pudotus 1990-luvun autojen tehoissa, kun tuon vuosikymmenen autojen keskiteho oli 19 hv vähemmän kuin 1980-luvun autoissa.

1990-luvulta alkaen keskitehot ovat taas nousseet joka vuosikymmenellä ollen 2020-luvun autojen osalta 157 hevosvoimaa.

2000-luvulla käyttöönotettujen autojen keskitehon kehitystä tarkasteltiin myös vuositasolla.

Kaikkien 2000-luvulla käyttöönotettujen henkilöautojen keskiteho oli 141 hv. Vuonna 2000 käyttöönotettujen autojen keskimääinen nettoteho oli 123 hv, kun se oli v. 2024 153 hv.

Keskimääräiset nettotehot ovat siis kasvaneet 2000-luvulla, mutta kehitys ei ole ollut aivan tasaista. Vuoden 2008 autojen keskiteho (136 hv) oli 6 hevosvoimaa alhaisempi kuin edellisvuonna. Tähän väliin ajoittuu autoverotuksen muuttuminen päästöpohjaiseksi. Lieneekö se vaikuttanut autojen nettotehojen laskuun?

Huippuvuosi nettotehoissa oli v. 2019, jolloin keskimäärinen teho oli 160 hv. Sen jälkeen keskimääräinen teho on lähtenyt hienoiseen laskuun, ja oli siis vuonna 2024 153 hevosvoimaa.

6. Henkilöautojen tehot ja niiden kehitys merkeittäin

Alla olevassa taulukossa on esitetty henkilöautojen keskimääräiset nettotehot hevosvoimina automerkeittäin niiden automerkkien osalta, joilta tehotieto löytyi vähintään tuhannelta autolta. Tällaisia automerkkejä löytyi 39 kappaletta.

Selvästi suurin keskimääräinen nettoteho oli Porsche -merkkisillä henkilöautoilla (327 hv). Selvänä kakkosena oli Cadillac 277 hevosvoiman tehoilla. Kolmossijan nappaa Jaguar, keskimääräinen teho 223 hv.

Yleisimpien automerkkien joukossa vähätehoisimmat autot löytyvät merkeiltä Smart (75 hv), Lada (75 hv) ja Fiat (77 hv).

Kun tarkastelukulmaksi muutetaan keskimääräisten nettotehojen kehitys merkeittäin vuosien 2003 ja 2023 välillä, niin päästään alla olevan kuvaajan mukaisiin tuloksiin. Kuvaajaan on otettu mukaan ne automerkit, joilta löytyi molempina tarkasteluvuosina nettotehotieto vähintään 50 autolla. Automerkit on järjestetty kuvaajassa nettotehon muutoksen mukaiseen järjestykseen.

Samat tiedot taulukkomuodossa on seuraavassa taulukossa.

23 automerkin joukossa oli 19 merkkiä, joilla keskimääräinen nettoteho oli kasvanut vuosien 2003 ja 2023 välillä. Neljän automerkin nettoteho oli laskenut vastaavana ajankohtana.

Suurin nettotehon kasvattaja oli Land Rover, jonka keskimääräinen nettoteho oli kasvanut peräti 184 hv (142 hv => 326 hv). Myös Volvo oli kasvattanut reippaasti keskimääräistä nettotehoaan, joka oli v. 2003 166 hv ja v. 2023 258 hv eli nettoteho oli kasvanut 92 hevosvoimaa. Seuraavaksi suurin tehon kasvattaja oli Audi (+55 hv).

Keskimääräinen nettoteho oli siis pienentynyt neljällä automerkillä kahdenkymmenen vuoden aikana. Nämä merkit olivat Mitsubishi (-15 hv), Lexus (-14 hv), BMW (-2 hv) ja Honda (-2 hv).

7. Henkilöautojen keskimääräiset tehot kunnittain

Kaikkien Suomessa käytössä olevien henkilöautojen keskimääräinen nettoteho 30.6.2024 oli 140 hv. Missä kunnissa ajellaan tehokkaimmilla autoilla? Seuraavissa taulukoissa on esitetty niiden kuntien henkilöautojen keskimääräinen suurin nettoteho hevosvoimina, joista tehotieto löytyi vähintään 50 autolta. Ensin kunnat, joissa keskimääräiset nettotehot olivat suurimmat (top 30).

Suuritehoisimmat autot tällä listalla oli Jomalassa (191 hv), joka pääsi juuri ja juuri listalle 50 autollaan. Kakkoseksi tässä tilastossa pääsi Kauniainen, jossa autojen keskimääräinen teho oli 163 hv. Sitten seurasivat kotikunnat Ulkomaat (159 hv) ja Tuntematon (155 hv). Seuraavana sijoilla 5. ja 6. olivat Korsnäs (147 hv) ja Lumijoki (146 hv).

Vastaava taulukko pienitehoisimpien kuntien osalta näyttää tältä.

Pienitehoisimpien autojen kuntien tilastossa on sellainen kummallisuus, että myös tässä tilastossa on mukana kunta nimeltään Ulkomaat, ja siellä on tilaston mukaan pienitehoisimmat autot. Saman niminen kotikunta oli myös suurimpien tehojen tilastossa. Selitys sen esiintymiselle molemmissa tilastoissa on se, että jostain syystä kotikunta ulkomaille on tilastoissa kaksi eri kuntakoodia (198 ja 200).

Kun jätetään tämä erikoisuus huomioimatta, niin Suomen pienitehoisimmat autot ovat Savukoskella (130 hv), sitten Pelkosenniemellä, Tervossa ja Vesannolla, joissa kaikissa keskimääräinen nettoteho oli 131 hv. Kuten kuntakohtaisten päästöjenkin osalta, niin myöskään pienempien nettotehojen tilastossa ei ollut suuria eroja kuntien keskimääräisissä nettotehoissa.

Tutkittaessa kolmenkymmenen suurimman kunnan henkilöautojen keskimääräisiä nettotehoja, päädytään seuraaviin lukuihin.

Helsinki, jossa autoja on eniten, sijoittuu 30 suurimman kunnan henkilöautojen tehovertailussa sijalle 3. (144 hv). Autojen lukumäärällä kakkosen, eli Espoon, autojen keskiteho puolestaan oli suurin (146 hv) suurimpien kuntien joukossa. Suurimpien kuntien joukossa heikkotehoisimmat autot on Turussa, keskimäärin 135 hv.

Liitteenä olevissa taulukoissa on kaikkien kuntien henkilöautojen keskimääräiset nettotehot järjestettynä aakkosjärjestykseen ja nettotehojen mukaan.

Taulukko 07-04: Henkilöautojen nettotehot kunnittain aakkosjärjestyksessä

Taulukko 07-05: Henkilöautojen nettotehot kunnittain tehojen mukaisessa järjestyksessä

8. Henkilöautojen keskimääräinen ikä kunnittain

Suomen teillä liikkuvien henkilöautojen keskimääräinen ikä on 30.6.2024 tilanteessa 12,7 vuotta. Autojen keskimääräisiä kuntakohtaisia ikiä on tarkasteltu samalla logiikalla kuin kuntakohtaisia päästöjä ja tehoja. Ensin on selvitetty missä kunnissa on keskimäärin uusimmat autot niiden kuntien osalta, joista ikätieto löytyy vähintään 50 autolta.

Kauniaisissa ajellaan uusimmilla autoilla, siellä henkilöauton keskimääräinen ikä on 8,4 vuotta. Myös muut kärkisijat tässä tarkastelussa menevät pääkaupunkiseudulle tai sen lähikunnille. Kakkossijalla on Espoo (9,0 v), ja kolmantena Vantaa (9,7 v).

Kunnat, jossa on keskimäärin vanhimmat autot löytyvät alta.

Iäkkäimmät autot ovat kunnassa "Tuntematon". Varsinaisten kuntien osalta vanhimmat autot löytyvät Kivijärveltä, jossa henkilöauton keskimääräinen ikä oli 17,0 vuotta. Ero on merkittävä tuoreimpien autojen Kauniaisiin, jossa autot olivat keskimäärin 8,6 vuotta uudempia kuin Kivijärvellä.

Vanhimpien autojen tilastossa seuraavina ovat Kuhmo (16,7 v) ja Vesanto (16,6 v).

30 suurimman kunnan osalta autojen keski-iän jakauma näyttää seuravalta.

Uusimmat autot suurimpien kuntien joukossa on Espoossa, jossa keski-ikä on 9,0 vuotta. Vanhimmat autot suurimmista kunnista ovat puolestaan Kokkolassa ja Joensuussa, joissa keskimääräinen ikä on 14,1 vuotta.

Tiedot kaikkien kuntien henkilöautojen keskimääräisestä iästä löytyvät alla olevista taulukoista aakkosittain ja autojen iän mukaan järjestettynä.

Taulukko 08-04: Henkilöautojen ikä kunnittain aakkosjärjestyksessä

Taulukko 08-05: Henkilöautojen ikä kunnittain iän mukaisessa järjestyksessä

9. Henkilöautojen painojen ja mittojen kehitys

Ovatko autojen painot ja muut mitat kasvaneet vuosien varrella?

Alla olevassa kuvaajassa on esitetty autojen keskimääräisen omamassan sekä tärkeimpien mittojen (pituus, leveys ja korkeus) kehitys vuosikymmenittäin.

Henkilöautojen omamassa on noussut selvästi viime vuosikymmeninä. 1980-luvulla käyttöönotettujen henkilöautojen keskimääräinen omamassa oli 1.114 kg kun 2020-luvulla vastaava luku oli noussut 1.671 kilogrammaan. Painot olivat nousseet n. 50 % neljässäkymmenessä vuodessa. Myös kahden viimeisimmän vuosikymmenen välillä omapainot olivat nousseet selvästi. Keskimääräinen omamassa 2010-luvulla käyttöönotetuissa autoissa oli 1.487 kg, ja 2020-luvulla siis 1.671 kg. Tämä tarkoittaa 12,4 % nousua omapainoissa.

Muissa mitoissa eli auton pituudessa, leveydessä ja korkeudessa on myös tapahtunut kasvua, mutta muutokset eivät ole yhtä merkittäviä kuin omapainossa.

1970-luvun autojen keskipituus oli 4.324 mm, kun se oli 2000-luvulla 4.439 mm ja 2020-luvulla 4.523 mm. Keskipituuden kasvu 1970-luvulta nykypäivään oli 4,6 %. Henkilöauton leveys oli samassa ajassa kasvanut 10,8 %, ja korkeus 12,8%. Ajoneuvon keskimääräinen korkeus 2020-luvulla oli 1.588 mm, ja leveys 1.832 mm.

Vuositasolla 2000-luvulla henkilöautojen omamassan kehitys oli seuraavan kuvaajan mukainen.

Vuonna 2000 käyttöönotetun henkilöauton keskimääräinen omamassa oli 1.333 kg, kun se oli v. 2024 1.725 kg. Henkilöautojen omamassa on siis kasvanut 29,4 % 2000-luvulla. Omamassojen kasvu on ollut voimakkainta vuosina 2020-2023. Vuonna 2024 omamassa puolestaan hieman laski edellisvuoteen verrattuna (1.762 kg => 1.725 kg). Yksi mahdollisen selitys tälle on se, että sähköautojen osuus vuonna 2024 oli pienempi kuin edellisvuonna.

Muiden mittojen osalta muutokset v. 2000 vs. 2024 olivat seuraavat: kokonaispituus +3,2 % (4.370 mm => 4.511 mm), korkeus +8,1 % (1.450 mm => 1.567 mm), leveys +6,6 % (1.725 mm => 1.838 mm).

10. Yhteenveto analyyseista

Tehdyt analyysit perustuvat Traficomin avoimena datana julkaisemaan liikenneasioiden rekisteriin 30.6.2024 tilanteesta. Alkuperäinen data sisälsi 5.373.623 tietoriviä. Tehtyjä analyysejä varten tiedoista poimittiin vain henkilöautoja koskevat tietorivit, ja lopulliseen analyysien pohjana käytettyyn dataan jäi 2.799.569 ajoneuvoa.

Analyysien avulla selvitettiin mm. Suomessa käytössä olevien henkilöautojen lukumääriä vuosikymmenittäin, merkeittäin ja käyttövoimittain. Lisäksi selvitettiin esim. henkilöautojen keskimääräisiä päästöjä, nettotehoja, ikiä ja omapainoja, ja niiden kehitystä vuosittain ja automerkeittäin. Vastaavia tietoja selvitettiin myös autojen kotikuntien perusteella.

Suomen teillä liikkuvien henkilöautojen keskimääräinen ikä 30.6.2024 tilanteessa oli 12,7 vuotta.

Eri automerkkejä oli liikennekäytössä 435 kappaletta. Selvästi yleisin Suomen teillä liikkuva automerkki on Toyota (400.123 kpl). Ero seuraavana olevaan Volkswageniin (291.318 kpl) oli yli satatuhatta autoa. Kolmossijaa tässä tilastossa pitää Volvo 257.518 autolla.

Bensiinikäyttöisiä autoja oli 71,9 % (1.997.896 kpl) kaikista liikennekäytössä olevista henkilöautoista. Dieselkäyttöisten autojen osuus oli 23,8 % (660.326 kpl), ja sähkökäyttöisten 3,6 % (99.287 kpl).

Henkilöautojen päästöjen kehityksen analysointiin tuo haasteita Co2-päästöjen mittaustavan muuttuminen NEDC-normista WLTP-normiin. Tehdyissä päästöanalyyseissa on käytetty autojen NEDC-mittaustavan mukaista arvoa vuoteen 2017 saakka, ja vuodesta 2018 alkaen WLTP-mittaustavan mukaista arvoa.

Keskimääräiset Suomessa käytössä olevien henkilöautojen nimelliset Co2-päästöt ovat alentuneet merkittävästi 2000-luvun aikana. Keskimäärinen NEDC-päästö oli v. 2000 käyttöönotettujen henkilöautojen osalta 188 g/km, kun vuonna 2024 käyttöönotettujen henkilöautojen WLTP-päästö oli keskimäärin 67 g/km.

Vuosien 2000 ja 2007 välillä ei tapahtunut merkittävää päästöjen alenemista, mutta autojen päästölukemat alkoivat alenemaan merkittävästi v. 2008 alkaen kun päästöpohjainen autojen rekisteröintivero otettiin käyttöön. Kun vuonna 2018 siirryttiin WLTP-mittaustapaan, niin norminmukaisissa keskimääräisissä Co2-päästöissä tapahtui hyppäys ylöspäin (v. 2017 115 g/km, v. 2018 129 g/km).

2000-luvun ensimmäisinä vuosina käyttöönotettujen dieselkäyttöisten autojen norminmukaiset päästöt olivat alhaisemmat kuin bensiinikäyttöisillä autoilla (esim. v. 2000 172 g/km vs. 190 g/km). Tilanne kuitenkin muuttui siten, että vuodesta 2005 alkaen käyttöönotettujen bensiinikäyttöisten henkilöautojen päästöt ovat olleet joka vuosi keskimäärin alhaisemmat kuin dieselkäyttöisten henkilöautojen. Uuden WLTP-mittaustavan käyttöönotto v. 2018 alkaen on korostanut eroa selvästi.

Kun tarkastellaan nimellispäästöjä automerkeittäin, niin pelkästään sähköautoja valmistavat Tesla ja Polestar muodostavat kärkikaksikon vähäpäästöisimpinä automerkkeinä, molempien keskimääräiset Suomessa käytössä olevien autojen nimellispäästöt ovat 0 g/km. Kolmanneksi vähäpäästöisin automerkki Suomessa on MG (6 g/km).

Yleisimpien automerkkien osalta Toyota oli sijalla 16./40. (138 g/km) niiden automerkkien joukossa, joilta löytyi päästötieto vähintään tuhannelta autolta. Volkswagen oli sijalla 13./40. (134 g/km), ja Volvo sijalla 28./40. (149 g/km).

Automerkkien päästöjen kehitystä verrattiin tutkimalla päästöjen kehitystä vuosien 2003 ja 2023 välillä niiden automerkkien osalta, joilta löytyi päästötieto vähintään 50 autolta kumpanakin vuonna. Tarkasteluun pääsi näillä kriteereillä 26 automerkkiä, joiden nimellispäästöt olivat pienentyneet keskimäärin 119 g/km tuona ajanjaksona.

Eniten päästöjään oli pienentänyt Porsche, jonka päästöt olivat pienentyneet peräti 280 g/km. Toiseksi suurin päästöjen pudottaja oli Jeep (-248 g/km), ja kolmantena Land Rover (-243 g/km). Vähiten päästöjään olivat pienentäneet Suzuki (-60 g/km), Subaru (-63 g/km) ja Honda (-65 g/km). Myös markkinajohtaja autojen lukumäärässä eli Toyota oli vähiten päästöjään pienentäneiden joukossa, sijalla 22/26 (-77 g/km).

Kun kuntakohtaisia keskimääräisiä Co2-päästöjä tarkastellaan jättämällä tarkastelusta pois aivan pienimmät kunnat (alle 50 autoa), niin pienipäästöisimmät autot liikkuvat pääkaupunkiseudulla, ja sen lähikunnissa. Pienipäästöisimmät autot ovat Kauniaisissa (109 g/km), kakkossijalla on Espoo (116 g/km), ja kärkikolmikon täydentää Kirkkonummi (123 g/km). Suuripäästöisimmät autot liikkuvat Taivalkoskella (163 g/km), Tohmajärvellä (162 g/km) ja Lieksassa (162 g/km). Päästöjen erot kolmenkymmenen suuripäästöimmän kunnan välillä ovat kuitenkin hyvin vähäiset.

Kaikkien Suomessa käytössä olevien henkilöautojen keskimääräinen nettoteho oli 140 hv. Vuonna 2000 käyttöönotettujen autojen keskimääräinen nettoteho oli 123 hv, kun se oli v. 2024 153 hv. Keskimääräiset nettotehot ovat siis kasvaneet 2000-luvulla, mutta kehitys ei ole ollut aivan tasaista. Huippuvuosi nettotehoissa oli v. 2019, jolloin keskimäärinen teho oli 160 hv. Sen jälkeen keskimääräinen teho on lähtenyt hienoiseen laskuun.

Automerkeittäin tarkasteltuna selvästi suurin keskimääräinen nettoteho oli Porsche -merkkisillä henkilöautoilla (327 hv). Selvänä kakkosena oli Cadillac 277 hevosvoiman tehoilla. Kolmossijan nappaa Jaguar, keskimääräinen teho 223 hv. Yleisimpien automerkkien joukossa vähätehoisimmat autot löytyvät merkeiltä Smart (75 hv), Lada (75 hv) ja Fiat (77 hv).

Yleisimpien 23 automerkin joukossa oli 19 merkkiä, joilla keskimääräinen nettoteho oli kasvanut vuosina 2003 ja 2023 käyttöönotettujen autojen välillä. Suurin nettotehon kasvattaja oli Land Rover, jonka keskimääräinen nettoteho oli kasvanut peräti 184 hv (142 hv => 326 hv). Myös Volvo oli kasvattanut reippaasti keskimääräistä nettotehoaan, joka oli v. 2003 166 hv ja v. 2023 258 hv eli nettoteho oli kasvanut 92 hevosvoimaa. Keskimääräinen nettoteho oli pienentynyt neljällä merkillä eli Mitsubishi (-15 hv), Lexus (-14 hv), BMW (-2 hv) ja Honda (-2 hv).

Kuntakohtaisessa tarkastelussa suuritehoisimmat autot olivat Jomalassa (191 hv), seuraavana Kauniainen (163 hv). Suomen pienitehoisimmat autot ovat Savukoskella (130 hv), sitten Pelkosenniemellä, Tervossa ja Vesannolla (130 hv). Tarkastelussa olivat mukana kunnat, joissa oli vähintään 50 autoa.

Uusimmat autot (kunnat, joissa väh. 50 autoa) ovat Kauniaisissa, jossa auton keskimääräinen ikä on 8,4 vuotta. Myös muut kärkisijat tässä tarkastelussa menevät pääkaupunkiseudulle tai sen lähikunnille. Kakkossijalla on Espoo (9,0 v), ja kolmantena Vantaa (9,7 v). Vanhimmat autot löytyvät Kivijärveltä, jossa henkilöauton keskimääräinen ikä oli 17,0 vuotta. Ero on merkittävä tuoreimpien autojen Kauniaisiin, jossa autot olivat keskimäärin 8,6 vuotta uudempia kuin Kivijärvellä. Vanhimpien autojen tilastossa seuraavina ovat Kuhmo (16,7 v) ja Vesanto (16,6 v).

Henkilöautojen omamassa on noussut selvästi viime vuosikymmeninä. 1980-luvulla käyttöönotettujen henkilöautojen keskimääräinen omamassa oli 1.114 kg kun 2020-luvulla vastaava luku oli noussut 1.671 kilogrammaan. Omamassa olivat nousseet n. 50 % neljässäkymmenessä vuodessa. Vuonna 2000 käyttöönotettujen henkilöautojen keskimääräinen omamassa oli 1.333 kg, kun se oli v. 2024 1.725 kg (+29,4 %)

Muiden mittojen (pituus, leveys, korkeus) osalta on myös tapahtunut kasvua, mutta muutokset eivät ole yhtä merkittäviä kuin omapainossa. Esim. henkilöauton keskimääräinen korkeus on kasvanut 12,8 % 1970- ja 2020-lukujen välissä. Vuosien 2000 ja 2024 välissä keskimääräinen korkeus kasvoi 8,1 % (1.450 mm => 1.567 mm).

Analyysit ja teksti: Pertti Ojala